Kevätloma

Talvijakso on nyt ohi eli over eli vorbei. Kymmenen viikkoa tuntui näin kesää kohti mennessä kuluvan selvästi nopeammin kuin syyspuolella. Tampereen vieraani vierailuviikko osui osittain pahimmalle kiireviikolle, ja jouduinkin tekemään muutamana päivänä vähän harmillisen pitkää päivää yliopistolla. Oli kuitenkin hauskaa saada luokseen vieras, jonka kanssa juoda valkoviiniä ja parantaa maailmaa pikkutunneille asti keskellä viikkoa. Viisi päivää kuluivat kuin siivillä hyvässä seurassa. Viikko sitten lauantaina kävin myös paikallisen suomenruotsalaisen kulttuuriyhdistyksen vuosilounaalla puhumassa. Laitoksemme johtaja kysyi minulta jo noin kuukausi sitten kiinnostaisiko minua mahdollisuus pitää puhe FSHS:n vuosilounaalla, ja jokseenkin empimättä vastasin että mikäs siinä. Jälkeenpäin vasta hermoilin mitä oikein edes puhuisin ja puheen työstämiseen menikin melkoisen paljon aikaa. Puhe meni kuitenkin lopulta oikein hyvin, vaikka edellisenä iltana hermoilinkin sen vuoksi niin, että nukuin yön aikana ehkä noin neljä tuntia. Jälleen jännitys kaikkosi heti kun pääsin puhujapönttöön muistiinpanoineni puhumaan. Tällä viikolla vuorossa oli viimeinen puristus ennen kevätlomaa, eli pidin ensin tiistaina suullisen kokeen ja jo torstaina loppukokeen. Tänään perjantaina palautin kokeet ja teimme (ainakin opettajan mielestä) vähän hauskempia juttuja suomen puhekielen parissa. Olin kai silminnähden liikuttuneissa tunnelmissa kun lopettelin tätä jakson viimeistä tuntia, koska yksi opiskelijoista tuumasi heitä kiitellessäni että mehän näemme kahden viikon päästä taas uudelleen: ei tässä vielä olla lopun äärellä. 

Kevätkukat kukkivat jo, kirsikkapuiden kukintaa ennustetaan parin viikon päähän.

Varasin lentoliput kotimatkalle tällä viikolla. Olin roikottanut lippujen ostoa jo useamman viikon, sillä en osannut päättää lähtöpäivää. Lopulta tutkin kaikki mahdolliset lennot lukuvuoden viimeisen viikon viikonlopulta, ja pienen jahkaamisen jälkeen päädyin ostamaan lipun maanantaina 12.6. lähtevälle lennolle. Suomessa olen siis takaisin tiistaina 13.6., eli sopivasti noin kuukautta ennen häitä. Häitä olenkin tässä viimeisen viikon aikana pyöritellyt mielessäni oikein urakalla, joten miestä varmaan jo kyllästyttää kun kaikki whatsappini ja skypepuheluni menevät ennemmin tai myöhemmin häistä jauhamiseen. Eilen ja tänään olen askarrellut meille omaa häänettisivua, ja täytyy sanoa että ole lopputulokseen varsin tyytyväinen! Enpä olisi arvannut että olen niinkin taitava bloggerin käyttelijä. Tein siis sivut vain bloggerilla vaikka tarjolla on kyllä jos jonkinlaista alustaa juuri häänettisivujen tekemiseen. Mukavuus vei voiton ja tuttu on turvallista. Olen aktivoitunut taas myös enemmän Facebookin Häät2017!-ryhmässä, ja sen seurauksena tunnen kuinka korvienväli alkaa taas täyttyä vaaleanpunaisella hattaralla. Tosin sen ryhmän selailu aiheuttaa myös lievää paniikkia jos erehtyy vertailemaan mitä muut heinäkuun morsiamet ovat jo tehneet. Hyvässä mallissahan meillä kaikki on jo, mutta silti en saa karistettua mielikuvaa siitä, kuinka viikkoa ennen häitä sekoilen paniikissa unohtuneita asioita. Ei pitäisi pingottaa liikaa, mutta minkäs teet kun on taipumusta hösäämiseen.

Ensi viikko on siis loppukoeviikko, ja koska kummallakaan kahdesta kurssistani ei ole loppukoetta, pääsen lomatunnelmiin vähän aikaisemmin. Varsinainen kevätlomaviikko on 20.-26.3., ja silloin saankin taas vieraita: siskot tulevat pitkään odotetulle visiitille. En nyt ihan lomalaiseksi vielä ala kuitenkaan, sillä tämän viikonlopun kirjoittelen yhtä roikkumaan jäänyttä esseetä ja ensi viikon alusta suomen kurssin arvosanat pitää viedä opintorekisteriin. Ensi viikon lauantaille varasin kuitenkin  jo loman kunniaksi päiväretken Langleyhin. Langley on pohjoisessa Whidbeyn saarella sijaitseva pittoreski pieni kaupunki, jossa on paljon käsityöläisiä ja taiteilijoita. Retkeni pihvi ei kuitenkaan ole Langley, vaan laivamatka sinne: matkalla pysähdymme katselemaan vaelluksellaan olevia harmaavalaita. Reissu oli varsin kohtuullisen hintainen ja sillä on myös valastakuu: jos valaita ei näy, yritys tarjoaa uuden reissun. Nyt pitää vain toivoa että Seattlea piiskanneet sateet väistyvät tässä viikon aikana. Huomiselle lauantaillekin ehdin sopia pientä puuhaa vähän hetken mielijohteesta. Norjan TA kysyi kiinnostaisiko minua lähteä Nordic Heritage Museumiin auenneeseen Marimekko-näyttelyyn yleisöluennolle, ja koska olin suunnitellut joka tapauksessa käyväni näyttelyssä, olin luonnollisesti kiinnostunut. Huomenna siis pitkästä aikaa museoon!

Päivän fiilis on hyvä. Näin sitä mennään kohti kevättä. Perjantain kunniaksi kävin hakemassa lähikaupasta jäätelöpurkin ja siiderin, ja illan ajattelin pyhittää kokonaan Netfixille. Avasin tänään pitkästä aikaa Spotifysta #vainsuomihitit-listan, ja nyt sitten rallattelen todennäköisesti koko viikonlopun että "elämä on julmaa, mun on pakko twerkkaa että saisin fyrkkaa".  Rahan takii meni vauhdilla häiden biisilistalle ja nyt menojalkaa vipattaa pahemman kerran.