keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Päivän puheenaihe

Vaalipäivän jälkeinen aamu valkeni harmaana ja sateisena. Yliopisto oli tavallistakin hiljaisempi kun kävelin toimistolle kahdeksan aikoihin. Koko päivää leimasi raskas surumielisyys: normaali iloinen puheensorina loisti poissaolollaan kun kävelin Denny Halliin pitämään suomen tuntia. Vaalin tulos näkyi myös omissa opiskelijoissani, ja suomen tuntia vaivasivat ymmärrettävästi hieman masentuneet tunnelmat. Kerratessamme ihmisten kuvailua päästi yksi opiskelijani ilmoille sensuroimattoman, ei erityisen mairittelevan kuvauksen Trumpista, ja mielipidettään tehostaakseen totesi viimeiseksi vielä painokkaasti että "perkele". Paineiden päästely on kaikille toisinaan tarpeen, ja koska koko litania tuli suomeksi niin mitäpä siinä sitten. Motivaatio syntyy tarpeesta, ja opiskelijoillani oli selvästi tarve purkaa tuntojaan. Siinä sivussa suomen kielikin sitten luisti ihan huomaamatta useamman virkkeen verran.

Kampuksella sijaitsevan Parnassus-kahvilan takaseinä
Vietimme eilisen vaali-illan TA-porukalla yhdessä äänestystulosta seuraten. Ilta oli pitkä, ja kun lopulta Trumpin voitto oli selvää pääsi useammalta paikalliselta itku. Maan selvä kahtiajakautuminen järkytti ja pelotti monia, ja huolta herätti myös asenneilmaston koveneminen. Trumpin asenteet muun muassa muslimeita, maahanmuuttajia, naisia ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan ovat käyneet turhankin selviksi kampanjan aikana, ja nyt moni pelkää vihamielisen suhtautumisen normalisoituvan. Yliopisto reagoi tähän pelkoon useammalla sähköpostiin kilahtaneella tiedotteella: mm. kv-toimisto muistutti vaihto-opiskelijoita kampuspoliisin yhteystiedoista mahdollisissa häirintätilanteissa, ja tarjosi lisäksi keskusteluapua. Yliopiston rehtori kehoitti omassa tiedotteessaan opiskelijoita tukemaan toisiaan ja vastustamaan kaikkea syrjivää ajattelua ja toimintaa. Yliopistolla järjestettiin myös kirjastossa koko päivän kestänyt hiljainen mielenilmaus, jossa oli tarjolla vertaistukea ja keskusteluapua niille, jotka kokivat sitä tarvitsevansa. 

Vaalien alla ilmestyneen Time-lehden kansi
Vaalitulos herätti somessa oikeastaan heti kapinamielialaa, ja yliopiston epävirallisessa tapahtumaryhmässä huudeltiin jo heti vaalituloksen selvittyä missä on lähin mielenilmaus tai protestimarssi. Tätä päivää ovatkin leimanneet vahvasti mielenilmaukset ympäri maata: suurkaupungeissa halki Yhdysvaltojen osoitetaan mieltä protestimarsseilla ja -tapahtumilla. Seattlessa vasemmistolaisen Socialist alternative -puolueen mielenilmaus jatkui protestimarssilla keskusta-alueella, ja lopulta marssi jatkui vielä omassa U-Districtissänikin pitkälle iltaan. Keskustan marssi nousi yhtäkkiä uutisotsikoihin samanaikaisen ampumavälikohtauksen vuoksi, mutta tapahtumilla ei poliisin tiedotteen mukaan ole yhteyttä. U-Distirictin marssi liikkui aivan kämppäni nurkilla, ja poliisiautojen sireenit ja helikoptereiden hurina kuuluivat koko illan. Marssijat yrittivät ensin Interstate 5 -valtatielle pysäyttämään liikenteen, mutta poliisin tiesulkujen vuoksi joukko kääntyi yliopistoa kohti ja kerääntyi Red Square -keskusaukiolle. Not my president -mielenilmaukset ovat vetäneet tuhannet amerikkalaiset kaduille purkamaan vaalitulokseen liittyvää ahdistusta ja epätoivoa, ja esimerkiksi New Yorkin marssin uutisoidaan keränneen jopa 10 000 osallistujaa. Trump lupasi voittopuheessaan olla kaikkien amerikkalaisten presidentti, mutta maan yhdistäminen kansaa repineen vaalitaiston jälkeen vaatii todellisia ponnisteluja ja tekoja. "Elämä jatkuu, mutta millaisena?" kysyikin yksi TA tänään aamulla. 

Päivän fiilis on uupunut. Vaalitaiston ja lopullisen tuloksen seuraaminen täällä on ollut mielenkiintoista, mutta myös välillä henkisesti uuvuttavaa. Näin väliaikaisena vierailijana en voi kuin myötäelää paikallisten ja etenkin laitoksen muiden graduate studentien rinnalla. Likaisen vaalipelin seuraaminen ei ole ollut läheskään aina miellyttävä kokemus, mutta sitäkin opettavaisempi. Nyt vaalit ovat ohi ja on aika katsella tulevaan. UW:n rehtoria Ana Maria Caucea lainaten: "Now is the time to look for and find the best in each other, reach out across our differences and come together as a community. It will take hard work, intellectual honesty, kindness, respect, generosity and compassion to heal this divided country and world."

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Emerald City
Maira Gall