torstai 4. toukokuuta 2017

Mölkkyä ja margaritoja

Seattle nautiskeli vappuna vähän vähälumisemmasta säästä kuin koti-Suomi: toukokuu alkoi ihanassa auringonpaisteessa ja noin 20 aseen lämpötiloilla. Aurinkoa on riittänyt tällä viikolla joka päivä, ja tänään sitten poltin nahkanikin ensimmäisen kerran tälle kesälle. Pelasimme Suomi-kahveilla kesäsään kunniaksi mölkkyä: haimme ensin kahvit Burke-museon kahvilasta ja siirryimme sitten museon lähelle yhdelle nurmialueelle pelaamaan. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja yritin parhaani mukaan suojata kalmankalpeaa nahkaani pahimmalta auringon räkötykseltä. Pelit pelattuamme käppäilin vielä toimistolle tekemään rästihommia. Toimistolla tuli pyörähtämään myös norjan TA, ja siinä sitten keksimme lähteä yhdessä avaamaan terssikauden. Kävelimme siis Agua verdeen Portage bayn rannalle nachoille ja margaritoille; paikka oli tupaten täynnä mutta löysimme juuri meille sopivan pikkupöydän terassin nurkasta. Päivä oli vasta puolessa ja koska juttu luisti, viihdyimmekin terassilla iltapäiväksi ennustettuun ukkosmyrskyyn saakka. Kun tummat pilvet alkoivat kerääntyä taivaalla ja kaukaa kuului jyrähtelyä, päätimme lähteä pois myrskyn alta tekemään ne tekemättä jääneet rästihommat. Kämpillä huomasin rintani olevan ihan kikapunainen. Kunnon bridezillan tapaan ensimmäinen huoleni olivat tietenkin mahdolliset rusketusrajat ja se, kuinka törkeältä ne näyttäisivät pukuni kanssa. "Onneksi" punoituksen hävittyä iho on todennäköisesti taas yhtä kalvakka kuin ennen kärähtämistä, sillä kokemus on osoittanut minun ruskettuvan suorastaan naurettavan huonosti. Palan kirkuvan punaiseksi alta aikayksikön, ja kun punoitus haihtuu, olen taas kalkkilaivan kapteeni. Aika siis kaivaa aurinkorasvat ja lierihatut esiin. Jos onnistuin olemaan palamatta Arizonassa, luulisin pystyväni siihen Seattlessakin.

Nachos y Margaritas!
Päivän fiilis on hyvä: aurinko paistaa ja ylihuomenna lähden katsomaan niitä Snoqualmien putouksia. Sain palauttettua ne liian isot kengät ja tilalle löysinkin Aven secondhandista Fly Londonin kiilakorkoavokkaat kolmellakympillä. Ei huono löytö ollenkaan, sillä näyttivät olevan ihan käyttämättömät ja uusista saisi maksaa satasen verran. Neljä viikkoa opetusta enää jäljellä! Irtisanoin kämpän tuossa viikolla, joten kohta on kai aiheellista alkaa miettiä pakkaamista ja sitä, minne hyväntekeväisyyteen kaikki lautaset, lakanat, kahvinkeittimen sun muut tarpeettomat kippaan. Mutta nyt aion nauttia auringosta ja lämmöstä, sitä kun ei tiedä millainen sää siellä koto-Suomessa kesäkuussa mahtaa olla.



Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Emerald City
Maira Gall