Auringonpalvontaa

Perjantai katkaisi pitkän sadeputken ihanalla auringonpaisteella: taivaalla kellui vain muutama hassu pilvenhattara kun kävelin yliopistolle aamulla. Suomen pikkukoe meni hyvin, joten sekä minä että opiskelijani pääsimme hyvillä mielin viikonlopunviettoon. Kirkkaan sään ansiosta Mt. Rainier näkyi taas komeasti taivaanrannassa, ja lämpö houkutteli myös ihmiset ulos kampuksen viheralueille. Livistin yliopistolta heti kiinan tuntini jälkeen kämpille viemään enimmät tavarat pois ja vaihtamaan kevyempää päälle. Ulkona tarkesi hyvin ihan kesävaatteissa: minäkin jätin nahkatakin kämpille ja lähdin kiertelemään U Districtiä shortseissa ja t-paidassa. Yliopistoa ympäröivillä asuinalueilla on paljon opiskelija-asuntoja ja opiskelijoiden kimppakämppiä, ja moni oli kantanut pöydän ja tuoleja tienvarsien nurmikoille aurinkoon. Kampusalueen pohjoispuolella Greek Row'lla musiikki pauhasi: veljes- ja sisarkuntien taloissa oltiin selvästi perjantaifiiliksissä. Tuo Greek Row on etenkin viikonloppuisin ja iltaisin vähän levotonta aluetta, mutta päivällä siellä on mukava kävellä ja katsella veljes- ja sisarkuntien taloja. Valtaosa taloista on rakennettu 1920-luvulla, ja monista muista yliopistoista poiketen UW:n kaikki veljes- ja sisarkuntien talot ovat tiiviinä ryppäänä vain muutaman korttelin alueella lähellä kampusta. "Greek Life" on jäänyt  minulle vähän vieraaksi, mutta veljes- ja sisarkunnat ovat kuitenkin varsin oleellinen osa amerikkalaista yliopistoelämää. Jäsenyyttä on mahdollista hakea undergarduate-opiskelijana ja saatu jäsenyys jatkuu loppuelämän. "Greek Life" ja "Greek Row" viittaavat molemmat järjestöjen nimeämisperinteeseen: muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestöjen nimet koostuvat kahdesta tai kolmesta kreikkalaisesta kirjaimesta. Kiertelin Greek Row'lla aikani ja lähdin sitten suunnistamaan kampuksen halki takaisin the Avelle.

Kirsikankukat ovat muisto vain, mutta onneksi vihertää jo

Mt. Rainier tavoittelee taivaita taivaanrannassa

Kävelin keskusaukion kautta Avelle ja poikkesin huvikseni matkalle sattuneessa secondhandissa. Selasin rekit läpi ja olin jo lähtemässä muualle kun silmiini sattui kivat kesähousut. Housut istuivat kuin hansikas, joten marssin niiden kanssa kassalle. Kotona tutkin housuja vielä tarkemmin ja huomasin, että ne ovat 100% silkkiä! Ei huono löytö siis. Aurinko lämmitti vielä myöhään iltapäivästäkin ihanasti, joten ei ollut ihme että Aven kuppiloiden terassit olivat täynnä. Harkitsin hetken aikaa Starbucksin kohdalla viikonlopun trendijuoman eli Unicorn Frappuccinon tilaamista, mutta päätin vastustaa kiusausta. Pinkki-violetti sokerijuoma oli kaikkialla somessa koko viikonlopun ja jokaisen Starbucksin nurkalla joku kuvasi yksisarviskahviaan. Yksi opiskelijoistani on töissä Starbucksissa, ja hän kirosi koko juoman jo torstaina: juoman makusiirapit ja sokerijauheet tahmaavat kuulemma juomaa tehdessä joka paikan, ja etenkin juoman päälle tuleva sokeripöly leijuu pitkin poikin ja takertuu vaatteisiin, ihoon ja hiuksiin. Muutama barista avautui juoman hirveydestä someenkin. Ällömakean yksisarvisen sijaan join ihan tavalliset kermakahvit kämpillä. Tai no, tavalliset ja tavalliset: lorautin nimittäin kahviini hasselpähkinän makuista Coffee-Matea. Litku ei ole maitoa nähnytkään, sillä se on jonkinlainen kasvirasvavalmiste. Isommissa marketeissa on hyllytolkulla erilaisia "coffee creamereita", eli kahvikermavalmisteita joissa joko on tai ei ole maitoa. Innostuin niitä aikani tuijoteltua huvikseni kokeilemaan tuota hasselpähkinää, joka olikin sitten ihan järkyttävän makeaa. Taidan vastaisuudessa pysytellä ihan siinä tavallisessa kermassa.

Kotimatkalle sattuu yksi talo, jonka ihanan rehevä puutarha levittäytyy kadunkin puolelle. 

Lauantaina ja sunnuntaina sitten satoikin taas. Vietin koko viikonlopun pitkälti neljän seinän sisällä ja elokuvien parissa. Välillä lueskelin kirjallisuuskurssilla tiistaina käsiteltävää romaania. Lauantaina posti toi kenkätilaukseni, ja ai sitä kiukun määrää kun kengät olivat numeroa liian isot. Edelleen ärsyttää ja pahasti. Macy'sin nettiostokset saa onneksi palauttaa myös tavarataloihin, joten kiikutan kengät keskustaan tällä viikolla. Selvitän samalla saisiko kengät vaihdettua numeroa pienempiin, mutta vähän epäilen että käskevät tekemään tilauksen uudelleen netissä. Ja maksamaan siis taas postit ja pahimmassa tapauksessa vähän lisää päälle, sillä kenkien hinta on taas pompannut... Käyn vaikka keskiviikkona selvittämässä asian, toivotaan parasta. Jos en saa kenkiä vaihdettua niin annan olla, onpahan vähemmän tavaraa kannettavana Suomeen. Pakkaaminen aiheuttaakin pientä ahdistusta jo nyt. Viime yönä näin sitten unta, jossa vain pakkasin ja pakkasin ja myöhästyin lennolta koska tavara ei vain loppunut. Heräsin unesta keskellä yötä pää ihan sekaisin ja nukuin loppuyönkin levottomasti.

Päivän fiilis on ihan ok. Tietokoneeni sekoili jotain aamusta, joten suomen tunnille suunnittelemani selkouutisten katsominen ja kuuntelutehtävän tekeminen meni ihan pipariksi. Siinä sitten äkkiä muokkasin tuntia lennosta täyttääkseni nuo ohjelmaan jääneet aukot ja lopputulos oli vähän sinne päin. No, huomenna paremmalla onnella ilman tietokonetta. Miehen kanssa aloimme suunnitella paluuviikolleni pieniä bileitä ja hääsuunnittelukin on ihan aikataulussa.